Cluedo

Katsoimme miehekkeen kanssa eilen tylsyyspäissämme Netflixistä löytyneen Clue-elokuvan (1985), joka perustuu suomalaisittain paremmin Cluedona tunnettuun lautapeliin. Cluedo, tuo koko perheen murhamysteeripeli (mikä konsepti!) sijoittuu, kuten siis tämä elokuvakin, pahaenteiseen yläluokkaiseen kartanoon, jossa ratkotaan, mitäpä muuta kuin murhaa kesken illalliskutsujen. Elokuva esittelee heti aluksi kuusi toisilleen tuntematonta illallisvierasta, yhtä monta murha-asetta sekä hyvin nopeasti ruumiiksi päätyvän illan isännän. Loppuaika selvitetäänkin sitten tekijää, ja se tehdään myös hyvin koomisissa tunnelmissa. Cluen parasta antia on selvästi hovimestaria esittänyt Tim Curry joka on tässäkin hyvin rockyhorrormaisen eksentrinen itsensä. Muutenkin elokuva on hyvin kieli poskessa tehty tulkinta alkuperäisen murhamysteeripelin aiheesta. Kiinnostavasti tämä nykyinen kulttiklassikko tarjosi aikoinaan teatteriesityksissään kolme erilaista loppua ja täten myös kolme vaihtoehtoista murhaajaa, eikä katsoja koskaan siis tiennyt, mitä versiota oli katsomassa. Tämä oli kieltämättä hieno kumarrus alkuperäisen lautapelin ideaa kohtaan, jossa murhaaja vaihtelee pelikerrasta riippuen. Netflixin videoversiossa kaikki loput oli leikattu yhteen, ja voin paljastaa, että ne ovat varsin hulvattomia :D

Ranskalainen sisäkkö, sehän on klassikko, ja hovimestarina itse TC.

Cluedo-lautapeli kuuluu tietysti omaan lautapelikokoelmaanikin. Olen ostanut pelin aikoinaan kirpputorilta eurolla, ja se on tosi hyvässä kunnossa. Alkuperäinen hinta oli 4,50e, mutta sain pelin halvemmalla, sillä luulin osan murha-aseista hukkuneen. Onnekseni ne löytyivät kuitenkin laatikon pohjalta. Mielestäni juuri murha-aseet ovat aina olleet hienointa tässä kyseisessä pelissä (ehkä tämä myös kertoo siitä, miksi arvostan edelleen keräilyssäni yksityiskohtaisia pikkuesineitä).

Tyylikäs laatikko ulkoa...

...ja siisti sisältä.

Kartanossa on huoneita, joista valita.

Tekikö sen Mrs. White tanssisalissa revolverilla?

Omistamani versio on englanninkielinen vuoden 2000-julkaisu, luultavasti englantilainen. Cluedo tunnetaan Pohjois-Amerikassa nimellä Clue, toisin kuin muissa maissa, ja pitkään myös Cluen ja Cluedon oikeudet kuuluivat eri yhtiöille. Tämä muuttui, kun Hasbro osti vuonna 1996 molemmat lisenssiä hallinneet yhtiöt ja saattoi vihdoin alkaa julkaista molempia pelejä yhtenäisempinä versioina. Ilmeisesti amerikkalaisen pelin nimi pysyi kuitenkin Cluena, olihan se tunnettu jenkeissä tuolla nimellä lähemmäs 50 vuotta. Ensimmäinen versio Cluedosta ilmestyikin jo vuonna 1949, ja sittemmin peruspelistä on tullut uusi versio jokaisella vuosikymmenellä. Lisäksi siitä on tehty ainakin lasten Cluedo Jr. -versio, useita laajennuksia ja muunnoksia ja vuonna 1985 jopa omituinen VCR-peli, jossa perinteinen lautapeli oli yhdistetty aikansa huipputeknologiaan, videokasettiin.

Ensimmäinen brittiversio Cluedosta. 

Vähän kevyempiä rikoksia junioreille.

Peliin kuuluu kuusi henkilökorttia, jotka ovat Miss Scarlett, Colonel Mustard, Mrs. White, Reverend Green, Mrs. Peacock ja Professor Plum. Nämä edustavat pelaajien hahmoja ja pelin mahdollisia murhaajia. Hahmot ovat Cluedossa pysyneet samoina alusta saakka, joskin Reverend Green on amerikkalaisessa versiossa pelkkä Mr., ja lisäksi peliin on tuotu mukaan erinäisiä lisähenkilöitä erityisesti spinoffeissa ja muunnoksissa. Nämä kuusi ovat kuitenkin aina olleet pelin keskeisiä hahmoja ja esiintyvät jokaisessa versiossa. Hahmojen ulkonäkö on käynyt läpi myös melkoisen evoluution vuosien saatossa. Alkuperäisessä brittipelissä hahmot olivat vain irtopäitä oman värisensä pelinappulan nokassa. Tästä onneksi edettiin hyvin nopeasti tyylitellyimpiin hahmokuviin, jotka sopivat pelin ajankuvaan ja tunnelmaan. 

Cluedon DVD-pelin Mrs. Peacock.

Vuoden 1996 pelin Professor Plum. 

Valitettavasti metsään on myös menty mitä tyyliratkaisuihin tulee. Cluedolle tehtiin vuonna 2009 mielestäni hyvin epäonninen make-over, jossa siihen lisättiin uusia "trendikkäitä" murha-aseita, hahmojen taustatarinat laitettiin uusiksi ja näiden tyylitellyt ulkonäöt korvattiin nuoremmilla ja silotelluimmilla stock photo -versioilla. Lopputulos on melko kammottavaa katseltavaa. Uudet hahmokortit ovat mielestäni yksinkertaisesti rumia ja hengettömiä, eikä niistä voi päätellä mitään hahmojen persoonista. Samalla rakastamani klassinen agathachristiemäisyys loistaa poissaolollaan :/ Onneksi oma versioni on sentään nippa nappa tätä muutosta edeltävältä ajalta! (Silti Hasbro, miettisit joskus vähän. Ei teillä niin hyvin muutenkaan mene.)

Vai näyttääkö tämä jonkun mielestä hyvältä?

Lempihahmoni Cluedossa on varmasti Miss Scarlett, joka kuvataan pelissä usein seksikkäänä femme fatalena. Elokuvassa häntä esitti Lesley Ann Warren (viime hetken hätävara Carrie Fisherille muuten) ja hän teki mielestäni upeaa työtä hahmon tulkitsijana. Scarlettissa on jotain niin tyylikästä ja ilkeää, että murhaajaksi paljastuminen ei ole tämän tapauksessa yllätys kenellekään. Alunperin Scarlett on pelissä esiintynyt blondina, mutta on nykyisin ilmeisesti vakiintunut brunetiksi kohtalokkaan punaisessa mekossa. Jo edellä mainitussa VCR-pelissä Scarlett on kansainvälinen vakooja, mutta lautapelissä hänestä kerrotaan hyvin vähän. Kuva kertoo kuitenkin enemmän kuin tuhat sanaa. Hassua on myös, että jenkkiversioissa Scarlettin nimi kirjoitetaan yhdellä ja brittipeleissä kahdella t:llä.

Scarlett vuodelta 1986.

Ja vuodelta 1996.

Pelini hahmokortissa herätellään epäluuloja Scarlettia kohtaan :P

Elokuvan Scarlett on pahis (ja punapää).

Pelaajan nappulat ovat kunkin murhasta epäillyn hahmon muotoisia ja edustavat aina tiettyä väriä, joka usein on pääteltävissä jo hahmon nimestä. Omistamassani Cluedossa nappulat ovat harmaita (myöhemmässä versiossa niissä on paljon tarkemmat maalit), hyvin yksityiskohtaisia ja niillä liikutaan kartanon muotoisella pelilaudalla. Koosta voi päätellä jotakin, kun rinnalle asettaa tavallisen nopan.

Nappuloiden jalustat muistuttavat kivilattiaa. 

Mrs. White on tuima täti.

Värikkäät hahmot ja tylsät jalustat. Näinhän päin sen pitäisi olla. Kuva uudemmasta versiosta.

Kuten jo aiemmin sanoin, pidän kovasti pelin murha-aseista. Ne ovat revolveri, köysi, jakoavain, kynttilänjalka, tikari ja putkenpätkä (joka on lievästi vääntynyt, onhan sillä kolautettu joku hengiltä). Alunperin murha-aseet ovat näyttäneet kovasti erilaisilta kuin oman modernin pelini aseet. Köysikin on ollut oikeaa narua! Näin vintage-tavaroiden ystävänä arvostan kuitenkin toisaalta sitä, että esineet kestävät edes jonkinlaista kulutusta, joten uusi muovinen versio on mielestäni oikein hyvä. Tosin se voisi olla selkeämmin hirttosilmukan muotoinen, mutta menisikö se jo liian synkäksi? :P Pidän kyllä siitä, että vanhoissa aseissa myös revolveri on selvästi eri mallia ja todella yksityiskohtainen. Myös jakoavain on muuttunut uudessa versiossa putkipihdeiksi. Kaikki esineet ovat saman näköistä metallia köyttä lukuunottamatta, vähän Monopolin tyyliin.

Oman pelini välineistö.

Tikarikin näyttää tikarilta, eikä taskuveitseltä tässä vanhassa setissä.

Jakoavaimen monet muodonmuutokset. Hassua, että se on palannut takaisin perusjakariksikin välillä.
Tarkempi analyysi täällä.

Hahmokorttien lisäksi myös aseilla ja jokaiselle huoneelle on oma korttinsa. Näiden kolmen elementin (murha-ase, murhapaikka ja murhaaja) avulla onkin tarkoitus ratkaista rikos, tässä tapauksessa murha. Jokaisesta pakasta nostetaan pelin aluksi sokkona kolme korttia ja ne piilotetaan pelin mukana tulevaan taskuun. Pelin aikana tehdään muistiinpanoja ja lopuksi arvataan, mitkä kolme korttia taskussa ovat (siis kuka murhasi, millä aseella ja missä). Jos yksikin menee väärin, joutuu pelaaja ulos pelistä. Jos pelaaja arvaa oikein, peli päättyy.

Tästä esimerkiksi huomaa, että peli on englantilainen. Spanner, jakari, on jenkkiversiossa wrench.

Butler did it! Tai tässä tapauksessa kylläkin pastori.

Pelin ohjeet löytyvät omassa Cluedossani päivälehteä muistuttavasta lehtisestä. Kiva yksityiskohta on, että ohjeet on kirjoitettu hyvin dramaattiseen sävyyn ja niiden lukeminen auttaa eläytymään pelin maailmaan jo valmiiksi. Muistiinpanovälineet ovat pelissäni suurelta osin käyttämättömät, peliä ei siis ole pelattu montaakaan kertaa. (Toisaalta mielestäni on myös hauskaa välistä lueskella toisten ihmisten vanhoja pelejäkin. Teen sitä joskus pubipelien kanssa. Tiedän, olen outo.) Itse asiassa vuoden 2000 Cluedossani ei ole paljonkaan sellaista, mistä en pitäisi. Se on alusta loppuun hyvinkin tyylikäs paketti.

Kokoontaitettu ohjekirja. Se on oikeastaan vain iso flaijeri.

Tähän voi rustailla epäilyksensä.

Tästä olisi olemassa myös suomenkielinen versio, jota olen myös joskus pelannut. Siinä oman huumoriarvonsa tuovat ainakin hahmojen loistavat suomennokset: Eversti Mikko Keltanokka, professori Petteri Purppuravalo, pastori Jussi Viherlevä, rouva Diana Siniverinen, neiti Josefiina Punakulta ja rouva Leena Valkopesu. Paitsi että nimet ovat auttamattoman lapsekkaita en voi kuin ihmetellä, miksi hahmoille on pitänyt antaa etunimet? Ja vielä tällaiset :D Sen sijaan positiivista on, että hahmojen värit on saatu nimissä selvästi esiin. Erityisesti Mrs. Peacock, jonka nimi ei tosiaan oikein suoraan tahdo kääntyä ymmärrettävään muotoon on muutettu Siniveriseksi. Pelin alkuperäisversion perussynkkä sävy jää nyt kuitenkin (varsinkin Mr. Blackin tohtori Mustapippurina) hieman tavoittamatta tämän leikillisen ratkaisun vuoksi.

Tämä suomalainen kansi muistaa Cluedon taglinen "perinteinen mysteeripeli", vaikka kansitaiteellaan näyttäisi vetoavan enemmän teinikauhun ystäviin.

Cluedo on joka tapauksessa varsin mainio, joskin yksinkertainen klassikkopeli ja sopii kaikenikäisille murhista kiinnostuneille seurapelien ystäville. Itse ajattelin seuraavaksi kokeilla jotakin Cluedon muunnosta, mahdollisesti Cluedo Master Detectiviä, jossa murha-aseisiin on lisätty myrkky ja hevosenkenkä, hahmojen määrää nostettu, ja muutenkin peliä monimutkaistettu. Itse asiassa ihmettelen, ettei myrkky ole yksi alkuperäisistä aseista, niin klassinen se on. Olihan se oleellisessa osassa myös yhdessä harvoista "murha kartanossa"-genren suomalaisista elokuvista, Komisario Palmun erehdys (1960). (Jos et ole nähnyt tätä elokuvahistoriallista teosta, tee se heti!) 

Harmillisesti Palmu-boksistani puuttuu juuri tuo elokuva, mutta onneksi sitä saa myös erikseen.

Cluedo palaa nyt lautapelihyllyyn kaltaistensa seuraan. Muutama muukin peli olisi läpikäymättä, osa hyvin klassisia ja minulle rakkaita. Niistä lisää toisemman kerran.

Cluedolle omistettu nettisivu ja foorumi: http://www.theartofmurder.com/.